19.4.2015

Minullakin on ääni!

Tänään sunnuntaina on eduskuntavaalien äänestyspäivä.

Äänestäminen, olen ollut siihen etuoikeutettu jo kohta kymmenen vuoden ajan. Ja joka ikinen kerta olen käyttänyt tätä oikeuttani hyväksi.

Kaikkein jännimpiä ovat toki presidentinvaalit, niihin olen päässyt osallistumaan kahdesti. Eduskuntavaaleissa äänestän nyt kolmatta kertaa.

Miettikää, mikä valta tällaisella yksittäisellä ihmisellä on! Muistan, kuinka vanhempani aina puhuivat äänestämisestä jonkinlaisena aikuisen salaisuutena. Ei pidä kertoa, ketä tuli äänestettyä! Ettei vaan sitten tule riitaa kahvipöydässä.

Vielä jännittävämmäksi oman äänestysoikeuteni näissä vaaleissa tekee se, että äitini ei ole siihen oikeutettu, sillä hän ei ole Suomen kansalainen. Minä sen sijaan voin äänestää kahdessa eri valtiossa! Huisia!

Eduskunta- ja kunnallisvaaleissa olen aina käyttänyt apuna vaalikoneita, vaikka poikkeuksellisesti tänä vuonna olen ollut jo pitkään (lähes) varma ehdokkaastani. Vaakakuppi heilui kahden ehdokkaan välillä vielä viime metreille asti.

Eräs tuttuni totesi osuvasti, että kun äänestää, niin on myös lupa valittaa. Jos ei äänestä, niin turha marmattaa siitä, kuinka asiat ovat niin tai näin. Olisit käyttänyt sen arvokkaan äänesi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisen tulee äänestää, vaikka sitten sitä Aku Ankkaa.

Niinpä mekin Tommin kanssa painelimme tänään läheiselle Puistokoululle antamaan arvokkaan äänemme. Kansalaisen velvollisuus suoritettu!



Suomalainen, äänestä!

Apua ehdokkaan valitsemiseen löytyy täältä tai vaikka täältä. Vielä ehdit!

Kansalainen Ave

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti