9.4.2015

Trinnyn ja Susannahin korvike

Tänään on pakko vähän valittaa. Ihan vähän vaan.

Minulla on nimittäin kuulkaas rutiini. Aamurutiini, jos tarkkoja ollaan. Se alkaa vaihtelevasti yhdeksän jälkeen, viimeistään puoli kymmeneltä, kun herään. Hoidan aamutoimet ja hampaidenpesut, laitan teeveden kiehumaan ja teen voileivät valmiiksi. Kello kymmeneltä siirryn olohuoneen puolelle ja klikkaan Ava-kanavan auki. Trinny ja Susannah Skandinaviassa alkaa, ja tunnin ajan voin katsoa, kuinka reppanat naiset (ja miehet) ovat päivän ajan hemmoteltavina ja illan päätteeksi näkevät itsensä uudessa valossa. Kuinka inspiroivaa ja ihanaa!

MUTTA.

Tiistaiaamuna koin järkytyksen, kun olin jo asemissani teekuppini ja leipälautaseni kanssa, mutta televisiosta minua tuijottikin takaisin kolmikymppinen sisustajamies. Mitä tapahtui ekstroverteille brittistylisteille? Paniikissa avasin läppärin ja tarkistin Telkusta. Iltapäivälläkään ei olisi odotettavissa klo 17:n jaksoa. Eikä seuraavana päivänä. Eikä seuraavana. Suututti. Miksei minulle informoitu, että lähestulkoon ainoa televisiosta seuraamani ohjelma lopetettaisiin noin vain? (Minähän en siis koskaan ylireagoi.)

Onneksi Katsomosta voi vielä katsoa jaksoja jälkikäteen, kun pahin ahdistus ja ikävä iskee. Suomeen rantautumista odotellessa!

Tuona kyseisenä tiistaiaamuna kävin pettyneenä eri kanavien ohjelmatarjonnan läpi, ja jätin kanavan TV1:lle, josta tulee arkipäivisin klo 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa. Parempi kuin ostoskanava, ajattelin, ja jätin kanavan ykköselle. Päähenkilö on siis tämä kyseinen pappisherra Brown, joka harrastelee päätoimensa sivussa mysteerien ratkomista. BBC:n tuottaman sarjan pääosassa on Harry Potter -elokuvistakin tuttu Mark Williams. Draamasarjan tapahtumat sijoittuvat suurinpiirtein 50-luvulle johonkin pieneen englantilaiseen kylään, jossa kuitenkin tuntuu kuolevan yllättävän paljon porukkaa. Liekö väkivaltatilastojen kärjessä... Sarjassa on toki muutamia pysyviä sivuhenkilöitä, jotka auttavat isä Brownia salapoliisityössään, ja itse sarjan tunnelma kulkee jossain dekkarin ja draamakomedian välillä. Naisyhdistyksen leidit tappelevat parhaan skonssin tittelistä samalla kun naapuritalossa jollekin isketään puukko rintaan. Mustaa huumoria, sanoisin.

Eilen keskiviikkona jätin rutiininomaisesti kanavan taas ykköselle, ja tänä aamuna huomasin katsovani kelloa kymmeneltä ja ajatelleeni "Isä Brown alkaa nyt!". Kuin huomaamatta sarja hurmasi minut puolelleen ja aamuni ovat taas pelastuneet!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti