28.6.2015

Kamalan ihana kasari!

Kuinka moni katsoi eilen The Breakfast Clubin Yle Teemalta?

Muistan nähneeni kyseisen elokuvan useita kertoja lapsena, mutta edellisestä katselukerrasta lienee kulunut jo ainakin kymmenen vuotta, joten olihan se katsottava pitkästä aikaa. Monen lapsuuden ja nuoruuden suosikin kohdalla käy valitettavasti (ja ehkä myös onneksi?) niin, ettei leffa tai sarja olekaan kestänyt aikaa ja sen katsominen aiheuttaa pikemminkin myötähäpeää kuin nautintoa, mutta onnekseni The Breakfast Club ei lukeudu näihin elokuviin, vaan sen yksinkertaista mutta taidokasta neroutta oli ilo katsella.

Nuorten ongelmat edelleen ovat yhtä universaaleja kuin kolmekymmentä vuotta sitten, vaikka yksityiskohdat ovatkin tietenkin parissa vuosikymmenessä muuttuneet. Oli sitten kyse kaveriporukan suosiosta tai vanhempien asenteista, samat teemat toistuvat Nuoresta kapinallisesta Svengijengiin ja Footloosesta American Pie:hen.

Sopivasti Ylen kanavilla on tällä hetkellä retroteema, jossa kasari on erittäin voimakkaasti esillä. Yle1-kanavalla pyörivät Lomamatka 80-luvulle sekä 80-luku: Minä olen muistanut, Yle Teeman puolella valaistaan legendaaristen musavideoiden tarinaa sarjassa Video Killed the Radio Star. Kolmosella puolestaan pyörii Retrohelmet, joka on vahvasti kasaripainotteinen. Katsoimme myös Tommin kanssa lähes koko kahden viikon takaisen sunnuntaimaratonin Hittimittareita.



Olen syntynyt vuonna 1987, mutta vaikka minut ehkä tämän perusteella luokiteltaisiin kasarilapseksi, en tietenkään elänyt kovin montaa vuotta tuota vuosikymmentä. Luokittelen itseni ysärilapseksi, sillä nuo vuodet kasvoin lapsesta nuoreksi ajan ilmiöiden siivittämänä, ja se on se minulle nostalgisin ja rakkain vuosikymmen. Minulle Spice Girls, Five ja Nylon Beat olivat sitä, mitä Madonna ja Michael Jackson olivat useimmille kasarinuorille. Omissa mielikuvissani kasari on lähinnä sitä aikaa, kun kotialbumeissa kaikilla oli muhkea tukka ja naurettavat vaatteet. Silti, onhan siinä nyt aikamoista viehätystäkaikessa kauheudessaankin!

Me ysärilapset olemme tietenkin saaneet osaksemme aimo annoksen kasaria, joka vaikutti vielä vahvana ainakin vuosikymmenen alkupuoliskon ajan, eritoten vanhempiemme kautta. Sillä eiväthän tyyli ja ilmiöt muutu silmänräpäyksessä, vaikka yksi oleellinen numero muuttuisikin vuosiluvun kirjoitusasussa. Kotona meillä raikuivat äidin LP-levyt ja C-kasetit, mökkireissuilla autossa puolestaan soi isän suomi-iskelmä. Olen perinyt äidiltäni suuren rakkauden Queeniin, eikä joulua tule ilman Boney M:n joulualbumia. Usein kuuntelin (toisinaan myös salaa) äidin radiosta nauhoittamaa mixtapea, joten yhdistänkin muun muassa nämä upeat kappaleet voimakkaasti omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni:


Bernie Paul - Attenzione (Go Go Radio)



Mike Oldfield - Innocent




Dave Stewart & Candy Dulfer - Lily Was Here




Bad Boys Blue - No Regrets


Sinitta- Right Back Where We Started From


Sekä oma ehdoton lempparini, josta tuli jostain syystä aina mieleen luolasto, lepakot ja King Kong. Jännä.

Love and Rockets - So Alive




Kaipaatko lisää kasarifiilistelyä? Tsekkaa Spotify-soittolistani! Toimii esim. teemabileissä! :)

Mitä sulle tulee/jäi mieleen kasarista?

Ave

2 kommenttia:

  1. Nytpä luin! Kasarilta, 88-vuosikertaa olevana, tulee lähinnä ekana mieleen Jackon ja Madonnan musavideot, sekä tietysti se että 80-90-lukujen taitteessa tehtiin PARHAAT lastenohjelmat (esim Casper, Ankronikka, Muumit jne). Myös sen ajan tv-tarjonta oli täyttä timanttia (Ritari Ässä ja Kaunarit). Urheiluihmisenä kasarilta tulee mieleen myös Maradona ja Nykäsen Matti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaah, ihanat piirretyt! Sarjoista itse fanitin MacGyveriä, joka tehtiin samoin siinä 80-90 -lukujen taitteessa. Ensimmäinen ihastukseni puolestaan oli Robocop. :D Kasarilta tulee mieleen myös ensimmäiset Poliisiopistot sekä Hei, me lennetään! -elokuvat.

      Poista