16.7.2015

Minestronekeitto

Ennen kuin siirrymme ruokaohjeisiin, tämä herkullinen keitto kaipaa ensin arvoisensa alustuksen.

Olen alunperin tutustunut tähän reseptiin yläasteen ensimmäisillä kotitaloustunneilla, tarkemmin sanottuna 7. luokalla. Siis jo yli kymmenen vuotta sitten! Jo tuolloin ihmettelin, että miten joku keitto voikin olla näin taivaallisen hyvää! Mausteinen, italialainen keitto oli jotain aivan uutta verrattuna siihen, mitä kotona yleensä syötiin. Se oli rakkautta ensimaistilla!

Tein tätä keittoa nohevana tyttönä tietenkin heti kotona ison kattilallisen, sillä halusin muidenkin ihastuvan tähän upeaan makuelämykseen. Kotona kuitenkin ihmettelin, kun keitto ei mielestäni ollutkaan aivan niin punaista, mitä koulun keittiössä saimme aikaiseksi. Tai niin ainakin luulin. Joten päätin fiksuna tyttönä tuplata — ei, triplata mausteiden määrät, ja kun vihdoin istuimme koko perheen voimin nälkäisinä pöydän ja tämän ison kattilallisen ääreen, oli maku jotain aivan käsittämätöntä. Silmät vuotivat ja jokaista yskitti, eikä sopan tulisuus tuntunut yhtään laantuvan, vaikka kuinka kaadoimme lientä pois ja lisäsimme vettä tilalle. Ainoa, joka tuolloin urheana söi lautasellisen loppuun oli isäni, ja parin päivän yrityksen jälkeen poishan se kattilallinen sitten piti lopulta heittää. Sain palautteena armolliset yksi ja puoli tähteä kolmesta kotitalousvihkooni.

Uskollinen ensimmäinen kotitalousvihkoni.
Tämä hurmaava ruokailukokemus elää edelleen perheessämme ja kaikki muistavat sen kerran, "kun Ave teki minestronekeittoa". En kuitenkaan lannistunut, vaan kun muutin omilleni, sai tämä keitto vakiopaikan ruokalistassani kalasopan ja tonnikalapastan seurassa (ah, nuo ensimmäiset opiskeluvuodet!). Tein sitä suurin piirtein kerran kuussa, ehkä jopa useamminkin. Vuosien aikana keitosta tuli eräänlainen bravuurini, ja onpa myös perheeni antanut sittemmin keitolle uuden mahdollisuuden. Tällä kertaa sain kehuja!

Vuosien varrella vihko on ottanut osumaa.
Nyt en ollut jostain syystä tehnyt tätä simppeliä kotiruokaa pitkään aikaan, olin oikeastaan jo unohtanut koko keiton olemassaolon, kunnes se muutama päivä sitten juolahti jostain mieleeni. Ai niin, se ihana keitto! Joten totta kai tulin tänään töistä kaupan kautta kotiin, ja laitoin saman tien kattilan hellalle!

Alkuvuosina tein keitosta yksinkertaistetun version: perunaa, porkkanaa, pastaa ja kinkkua. Käytin myös herkullisten valkosipulinkynsien sijaan tylsästi valkosipulijauhetta. Tällä samalla ohjeella olen tehnyt mukaillen myös muitakin keittoja (kyllä, lisään pastaa myös kalakeittoon). Sittemmin olen alkanut lisäämään ruoka-aineita alkuperäisen reseptin mukaan, tosin selleriä tai palsternakkaa en kyllä edelleenkään käytä. Mutta ehkä jatkossa kokeilen niitäkin! 

Tuo alkuperäinen resepti, joka edelleen komeilee 7.-luokan kotitalousvihkossani keittiössä, on tehty ainoastaan kahdelle hengelle, joten oletan meidän jo kotsantunnilla tuplanneen ohje riittämään neljän hengen pienryhmälle. Itse teen siis alkuperäisestä ohjeesta aina nelinkertaisen annoksen, koska silloin näppärästi käytän kokonaisen saunapalvikinkkupaketin (300 g), ja ruokaa riittää isompaankin nälkään. Joten tässä tuo ruokaohje siis noin 8 hengelle:

Minestronekeitto


12 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
2-3 porkkanaa
1 palsternakka
1 juuriselleri
4-5 perunaa
2 dl makaroneja (itse suosin tricolori-kierrepastaa)
puolikas purjosipuli
pieni kukkakaali
300 g saunapalvikinkkua
4 valkosipulinkynttä
1 tl paprikajauhetta
3-4 maustemittaa cayennepippuria
2 tl oreganoa


1. Pese, kuori ja paloittele juurekset.

2. Kiehauta vesi. Lisää kasvisliemikuutio ja paloitellut juurekset. Keitä noin 5 minuuttia.


3. Pese, kuori ja lohko perunat. Lisää ne sekä makaronit keittoon. Keitä noin 5 minuuttia.

4. Kuutioi kinkku. Huuhtele ja paloittele vihannekset. Muista huuhdella purjo hyvin! Lisää vihannekset ja kinkkukuutiot keittoon.


5. Lisää mausteet ja jatka keittämistä noin 10 minuuttia.

6. Tarkista kypsyys ja maku.


Pari huomiota vielä keitosta, ennen kuin ryntäät tämän tekstin innoittamana ruokakauppaan. Itse kun en tosiaan käytä keittoon yleensä palsternakkaa tai selleriä, olen korvannut tämän hieman isommilla määrillä porkkanaa, kukkakaalia ja perunaa. Määristä en osaa sanoa sen koommin, kuin että oman maun mukaan. Tiedän, erittäin turhauttava neuvo.

Toinen tärkeä huomio: jos et pidä tulisesta ja mausteisesta ruoasta, kannattaa aloittaa hieman varovaisemmin tuon cayennepippurin kanssa. Sitä saa helpommin lisättyä, kuin otettua pois!

Kolmanneksi, itse korvaan normimakaronit tosiaan värikkäällä kierrepastalla, sillä se tuo kivan lisän keittoon. Tästä saa myös erittäin hyvän kasviskeiton jättämällä yksinkertaisesti kinkun pois, ja täydentämällä keittoa esim. lantulla. Lisää tuolloin lanttu keittoon samaan aikaan muiden juuresten kanssa.


Nyt on pakko mennä hakemaan santsilautasellinen!

Buon appetito!

Ave


Edit: Nyt kun aloin googlettelemaan muita minestronekeitto-ohjeita huomasin, että niitä lienee yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Joten tämä olkoon siis minun versioni! :)

2 kommenttia: