28.6.2015

Kamalan ihana kasari!

Kuinka moni katsoi eilen The Breakfast Clubin Yle Teemalta?

Muistan nähneeni kyseisen elokuvan useita kertoja lapsena, mutta edellisestä katselukerrasta lienee kulunut jo ainakin kymmenen vuotta, joten olihan se katsottava pitkästä aikaa. Monen lapsuuden ja nuoruuden suosikin kohdalla käy valitettavasti (ja ehkä myös onneksi?) niin, ettei leffa tai sarja olekaan kestänyt aikaa ja sen katsominen aiheuttaa pikemminkin myötähäpeää kuin nautintoa, mutta onnekseni The Breakfast Club ei lukeudu näihin elokuviin, vaan sen yksinkertaista mutta taidokasta neroutta oli ilo katsella.

Nuorten ongelmat edelleen ovat yhtä universaaleja kuin kolmekymmentä vuotta sitten, vaikka yksityiskohdat ovatkin tietenkin parissa vuosikymmenessä muuttuneet. Oli sitten kyse kaveriporukan suosiosta tai vanhempien asenteista, samat teemat toistuvat Nuoresta kapinallisesta Svengijengiin ja Footloosesta American Pie:hen.

Sopivasti Ylen kanavilla on tällä hetkellä retroteema, jossa kasari on erittäin voimakkaasti esillä. Yle1-kanavalla pyörivät Lomamatka 80-luvulle sekä 80-luku: Minä olen muistanut, Yle Teeman puolella valaistaan legendaaristen musavideoiden tarinaa sarjassa Video Killed the Radio Star. Kolmosella puolestaan pyörii Retrohelmet, joka on vahvasti kasaripainotteinen. Katsoimme myös Tommin kanssa lähes koko kahden viikon takaisen sunnuntaimaratonin Hittimittareita.



Olen syntynyt vuonna 1987, mutta vaikka minut ehkä tämän perusteella luokiteltaisiin kasarilapseksi, en tietenkään elänyt kovin montaa vuotta tuota vuosikymmentä. Luokittelen itseni ysärilapseksi, sillä nuo vuodet kasvoin lapsesta nuoreksi ajan ilmiöiden siivittämänä, ja se on se minulle nostalgisin ja rakkain vuosikymmen. Minulle Spice Girls, Five ja Nylon Beat olivat sitä, mitä Madonna ja Michael Jackson olivat useimmille kasarinuorille. Omissa mielikuvissani kasari on lähinnä sitä aikaa, kun kotialbumeissa kaikilla oli muhkea tukka ja naurettavat vaatteet. Silti, onhan siinä nyt aikamoista viehätystäkaikessa kauheudessaankin!

Me ysärilapset olemme tietenkin saaneet osaksemme aimo annoksen kasaria, joka vaikutti vielä vahvana ainakin vuosikymmenen alkupuoliskon ajan, eritoten vanhempiemme kautta. Sillä eiväthän tyyli ja ilmiöt muutu silmänräpäyksessä, vaikka yksi oleellinen numero muuttuisikin vuosiluvun kirjoitusasussa. Kotona meillä raikuivat äidin LP-levyt ja C-kasetit, mökkireissuilla autossa puolestaan soi isän suomi-iskelmä. Olen perinyt äidiltäni suuren rakkauden Queeniin, eikä joulua tule ilman Boney M:n joulualbumia. Usein kuuntelin (toisinaan myös salaa) äidin radiosta nauhoittamaa mixtapea, joten yhdistänkin muun muassa nämä upeat kappaleet voimakkaasti omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni:


Bernie Paul - Attenzione (Go Go Radio)



Mike Oldfield - Innocent




Dave Stewart & Candy Dulfer - Lily Was Here




Bad Boys Blue - No Regrets


Sinitta- Right Back Where We Started From


Sekä oma ehdoton lempparini, josta tuli jostain syystä aina mieleen luolasto, lepakot ja King Kong. Jännä.

Love and Rockets - So Alive




Kaipaatko lisää kasarifiilistelyä? Tsekkaa Spotify-soittolistani! Toimii esim. teemabileissä! :)

Mitä sulle tulee/jäi mieleen kasarista?

Ave

27.6.2015

Koukussa kirppiksiin

Aaah, vihdoin viikonloppu! Aamu-unisten heräämisten ja univelkojen jälkeen oli ihana tänään luvallisesti torkuttaa kelloa niin pitkään kuin mieli teki. Tommikin lähti jo eilen viikonlopuksi mökille remppahommiin, joten aamulla köllittiin Iineksen kanssa pitkälle yli kymmeneen asti.

Tiesin jo viikolla, mitä aion viikonlopun aikana tehdä: kirppistellä! Ja toki ottaa rennosti ja nauttia omasta ajasta, ehkä myös katsoa pari taiteellista elokuvaa, joita Tommi ei suostuisi normaalisti katsomaan (kaupunginkirjastosta tarttui mukaan mm. Felliniä ja Scorsesea). Vein tänään myös graduni painoon, joten sen pitäisi olla ensi viikolla valmis noudettavaksi. Jännää!

Olenkin jo aiemmin maininnut olevani viime aikoina erityisen innostunut Facebook-kirppiksistä. Olen toki aina rakastanut kierrellä kirppiksiä, mutta nykyään tämä on sosiaalisen median kautta siirtynyt aivan uusiin sfääreihin, sillä voin yksinkertaisesti istua omalla sohvallani ja tehdä huikeita löytöjä! Niin kätevää, eritoten siksi, että Jyväskylässä ne parhaimmat kirppikset ovat valitettavasti automatkan päässä. Jos taas Tommilta kysytään, niin hän varmaan toteaisi "lievän" innostukseni riistäytyneen käsistä. :D Oli niin tai näin, mielestäni kirpputorit ja kierrättäminen nyt vain ovat kaikin puolin fiksua ja kestävää tavaran käyttöä!

Tänään kävin vaihteeksi hieman perinteisemmällä kirppiksellä. Jyväskylän satamassa pidettiin Osuuskunta Million järjestämä satamakirppis, joka toimi käytännössä peräkonttikirppis-periaatteella. Aluksi sadepilvet enteilivät huonoa säätä, ja pieni sadekuuro tulikin juuri ennen kuin kirppiksen oli määrä alkaa, mutta onneksi sää selkeni juuri sopivasti ja autoja alkoi valumaan Kuokkalan sillan kupeeseen satama-alueen perälle. Olin itse paikalla hyvissä ajoin jo kolmen jälkeen, kun ensimmäiset myyjät laittoivat tavaroitaan esille. Myös kaverini Maija liittyi seurakseni (ja makutuomarikseni). Tulipa aurinkokin välillä esiin niin, että hyvin olisi pärjännyt vaikka t-paidassa. Tässä hieman kännykkäkameratunnelmia:





Lopuksi porukkaa tuli ihan kiitettävästi paikalle, vaikka monet uskaltautuivatkin satamaan vasta auringon tultua esiin. Harmillisen moni myyjä kuitenkin ehti jo perua tulemisensa huonon sään pelossa, mutta toivotaan että näitä kirppiksiä järjestetään myös jatkossakin!

Niin, ja teinhän minä muutaman löydönkin!


Iinestäkin kiinnostaa.
Tuo mustavalkea mekko, harmaanruskea nahkatakki sekä turkoosit höyhenkorvikset tarttuivat matkaan satamakirppikseltä, kengät sekä värikäs toppi puolestaan ovat ostoksia fb-kirppiksen kautta, jotka kävin noutamassa ennen satamaan menoa.

Vielä kun tulisivat ne kauan odotetut helteet, jotta voisin vihdoin pitää kaikkia uusia ihania kesävaatteitani. Ajattelin heti säiden lämmettyä myös kuvata kaikki kirppiksen kautta vaatekaappiini päätyneet uudet tulokkaat ja tehdä niistä erillisen postauksen. Joten sitä odotellessa! :)

Aurinkoista viikonloppua!

Ave

22.6.2015

Sellainen juhannus se!

Jopas vierähti viime viikko äkkiä ohi, vaikka työviikko olikin typistetty neljään päivään. Informaatiotulva ensimmäisinä perehdytyspäivinä oli niin huima, että olin joka päivä työpäivän päätteeksi aivan puhki, mutta onneksi toiston (ja ohjekansion) avulla pärjäsin tänään itsevarmasti ensimmäistä päivää aivan itsekseni. :)

Viikko hujahti äkkiä ohi myös sen takia, että lähes puolet siitä vietimme reissussa. Toisin sanoen mökillä. Ja vaikka toki oli rentoa ja leppoisaa ja kiireetöntä, aina kotoa pois oleminen stressaa tietyllä tavalla, varsinkin kun siihen sisältyy myös konkreettista matkustamista.

Lähdimme siis torstai-iltana työpäivän ja kauppareissun päätteeksi autolla kohti Anttolaa, joka on Mikkelin lähettyvillä. Tommin kaverin perheellä on tuolla suunnalla mökki, joka oli onneksemme juhannusviikonlopun ajan meidän käytössämme. Seuranamme olivat Tommin lukiokaverit Kouvolasta, meidän lisäksemme viisi muuta henkilöä.

Torstai päättyi sateisiin ja väsyneisiin tunnelmiin, sillä perille päästiin vasta iltakymmeneltä ja kaikilla oli työpäivä takana. Perjantaina sen sijaan touhuttiin ja talkoohengessä siivottiin mökki asumiskuntoon, pilkottiin ja pinottiin puita, sekä laitettiin laituri paikalleen. Väsyneet lihakset rentoutettiin saunassa, jossa menikin sitten aika lailla loppuilta. Samalla tutustuttiin, minä kun tapasin suurimman osan porukasta ensimmäistä kertaa.

Laiturihommissa.
Puusavottahommissa.
Myös kokkoa poltettiin ...tavallaan.


Lauantai olikin jo aurinkoisempi, ja päivä kului rennosti syöden, saunoen ja noh, vain yleisesti ollen. Minulla tosin terveys teki taas tepposet, ja makasin puolet päivästä sängyn pohjalla päänsärkyisenä. Joukkoomme liittyi iltapäivän aikana myös yllätysvieras, joka oli aiemmin kovaan ääneen perunut tulonsa. Osana juonta, ilmiselvästi.




Ilta oli tyyni ja rauhallinen. Vihdoin oikeaa juhannustunnelmaa!



Heräsin muuten seuraavana yönä aamuviideltä vessareissulle, tällaiset olivat näkymät:

Tällä puolella aurinko nousee jo.
Tällä puolella on vielä sumuista.
Lentoonlähtö

Eilen sunnuntaina aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Tietenkin juuri lähtöpäivänä on paras sää! Saimme onneksi kuitenkin nauttia aikamme auringosta, sillä auto starttasi kohti Jyväskylää vasta iltapäivästä. Sitä ennen grillailimme vielä viimeiset ruoat ja noh, kuka teki mitäkin.

Itse mökki. 
Pojat leikkivät ilmakiväärillä.
Itse keskityin ruokkimaan valokuvausnälkääni. Kyllä Suomen luonto on sitten kaunis!





En ollut tätä ennen koskaan viettänyt juhannusta mökillä, sillä ollessani opiskeluvuosina kesät töissä vietin lähestulkoon jokaisen juhannuksen työpaikalla. Sairaalaoloissa kun ei voi viettää normaaliin tapaan pyhäpäiviä. Meidän perheellä ei myöskään ole enää vuosiin ollut omaa mökkiä, joten koskaan ei ole myöskään ollut paikkaa, jossa juhannusta juhlia. Olen kokeillut kaupunkijuhannusta sekä juhannusta ulkomailla useaankin otteeseen. Olen myös ollut tylsästi yksin kotona tai siellä työpaikalla. Näistä kaikista vaihtoehdoista tuo juuri vietetty mökkijuhannus lienee siis tähänastisista paras. Kokkoja tosin olen kyllä useasti nähnyt, milloin missäkin muodossa. Toisinaan pienemmällä nuotiolla tai sitten kaupungin järjestämänä suurena roihuna. Mutta ne oikeat juhannustaiat ovat vielä tekemättä! Ehkä ensi vuonna?

Missä ja kuinka te vietitte juhannusta?

15.6.2015

Ensimmäinen työpäivä ja muita kuulumisia

Tänään oli sitten ensimmäinen työpäivä. Toki pää on nyt hieman pyörällä kaikesta juuri opitusta eikä uusien taitojen hallinta tule kuin toiston ja tekemisen kautta, mutta on kyllä hyvä fiilis! Työ on monipuolista ja tulen oppimaan tämän työpätkän myötä huimasti uusia tärkeitä taitoja. Työkaveritkin ovat todella mukavia! Sain myös eilen juuri sopivasti gradun hyväksyttynä takaisin tarkistuksesta, joten nyt on enää jäljellä ns. paperityöt, eli itse tutkinnon hakeminen ja lopputyön painaminen yksien kansien väliin. Huisia!

Eilen saimme myös päätökseen koko kevään jatkuneen Harry Potter -maratonimme. Nyt voin vihdoin sanoa kuuluvani kaikkien niiden joukkoon, jotka tietävät, kuinka kyseinen sarja loppuu! :D Viimeisen kirjan ensimmäinen elokuvaversio ei oikein vakuuttanut, sillä se oli jotenkin liian hidastempoinen ja unettava, mutta tämä jälkimmäinen puolisko oli sitäkin viihdyttävämpi ja äksöniä täynnä. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen kirjasarjan loppuratkaisuun, ja leffojen innottamana taidankin lukea pitkästä aikaa nuo kirjat — ja tällä kertaa muutkin kuin vain ne neljä ensimmäistä!

Huomenna tulevat myös päätökseen viikottaiset Game of Thrones -iltamme, kun kokoonnumme parin kaverin voimin katsomaan viidennen kauden päätösjakson. Siihen asti pitää vain yrittää välttää internetin houkuttelevia spoilereita, kääk! Ehkä tämänkin sarjan voisi vihdoin lukea alkuperäisinä kirjoina?

Pakko sanoa, että onpa kyllä aivan mahtava tunne tulla töistä kotiin, eikä tehdä mitään. Ja vieläpä ihan luvallisesti! Ilman, että takaraivossa kolkuttaa syyllisyys gradusta, tai pikemminkin sen tekemättömyydestä. Voin vihdoin hyvällä omallatunnolla tehdä oikeasti juuri sitä, mitä mieli tekee. Aionkin ensi töikseni herättää uudelleen henkiin lukuharrastukseni, kun tuo oma kirjahyllykin on miltei puolillaan lukemattomia ja tai keskenjätettyjä teoksia. Aion myös värittää niin paljon kuin sielu (tai pikemminkin käsi) sietää! Kirjahyllyssäni odottaa myös korkkaamaton 1000-palan palapeli, jonka suhteen sormeni ovat syyhynneet jo jonkin aikaa. Ehkä aloitankin sen jo tänään! Tai ehkäpä viritänkin kitarani?

Siispä oikein rentouttavin mielin toivotan ihanaa alkanutta juhannusviikkoa!

Ave

13.6.2015

Frisbeegolf - uusi harrastus?

Olen kyllä kuullut vauhkottavan tästä verrattain uudesta koukuttavasta harrastuksesta, mutten ollut vielä tähän mennessä päässyt sitä kokeilemaan. Nyt kuitenkin bongasin Tokmannin mainoksesta aloittelijan kiekkopaketin hintaan 7,99 €, joten päätimme ostaa yhden setin kokeiluun.



Niinpä menimme tänään kolmestaan kaverimme Oton kanssa läheisen Tuomiojärven rantaan testaamaan, että kuinka tämä homma oikein toimii, ja onko näistä ns. halpiskiekoista mihinkään. Emme suinkaan olleet ainoat golfaajat, sillä sää oli puoliltapäivin aurinkoinen ja ilma lämmin.

Jyväskylässä on verrattain monta frisbeegolfrataa, mutta päätimme aloittaa täältä, sillä harjulla olisi hieman riskaabelia lähteä aloittelijana heittelemään lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien keskelle... Radat myös luokitellaan vaativuuden mukaan D-A, jossa A vastaa ammattilaistason rataa ja D koululaistasoa. Luokituksista enemmän täällä. Tuomiojärven golfrata on luokkaa C1, eli sopii mainiosti aloittelijoille. Varmasti kyllä jatkossa käymme testaamassa muitakin ratoja, kunhan taidot karttuvat! Koko Suomen frisbeegolfradat voit tarkistaa täältä.


Tästä tää lähtee!
Itse hommahan toimii niin, että kiekko pyritään saamaan "maaliin", eli eräänlaiseen metalliverkkoon mahdollisimman vähillä heitoilla. Jokaisella osuudella eli väylällä on tavoitemäärä, eli par, aivan kuten oikeassa golfissakin. Lopuksi sitten lasketaan kunkin pelaajan tulos, eli menikö yli vai ali tavoitteen ja kuinka monella heitolla. Tällä radalla par oli 3 tai 4 väylästä riippuen.


Ensimmäinen väylä selätetty!
Kiekkoja on kolme erilaista: draiveri eli pitkälle lentävä kiekko (meillä punainen), lähestymiskiekko (keltainen) sekä lyhyisiin heittoihin ja lähipeliin käytettävä putteri (sininen). Kukin kiekko eroaa hieman toisista nopeuden, liito-ominaisuuksien, lentoradan, painon ja materiaalin suhteen.


Tommi tähtää.
Tulee tosiaan huomata, että nämä kiekot eivät ole nyt ihan samanlaisia niiden rantafrisbeiden kanssa, joita nuorena heiteltiin. Enkä ollut tainnut koskea minkäänlaiseen kiekkoon sitten teinivuosien, joten alussa heitot olivat hieman hakusessa, vaikka niitä vähän odotellessa harjoiteltiinkin. Radalla oli tosiaan välillä hieman ruuhkaa, joten herrasmiespelissä odotellaan, kunnes edeltävä porukka on saanut väylän suoritettua.


Otto näyttää mallia.
Itse heittely vaatii yllättävän paljon voimaa, joten pojat kyllä peittosivat minut mennen tullen. Toisaalta paljon kyllä painottuu tekniikkakin, joka tulee ainoastaan harjoittelemalla. Loppujen lopuksi pärjäsin kuitenkin mielestäni melko hyvin, ja kiekko meni keskimäärin 5-6 heitolla sisään. Mun paras tulos yhdellä väylällä oli 4.



Koska itse rata oli mäkinen ja kiekkojen perässä sai joskus juosta pitkänkin matkan, oli pelatessa koko ajan pieni hiki, joten tämä kävi samalla mainiosti pikku kuntoilusta! Loppujen lopuksi kaksi tuntia meni heittämällä (pun intended), ja kaikille jäi pelistä hyvä fiilis.

Arvio: hauskaa ajanvietettä ja loistavaa hyötyliikuntaa! Ainoana miinuksena pilvisellä säällä metsässä kimppuun tulevat ötökät, joten ensi kerralla Offia matkaan. Tätä ehdottomasti harrastetaan jatkossakin!

Oletko sinä jo kokeillut?

Ave


Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Frisbeegolf
            http://frisbeegolfradat.fi/

12.6.2015

Kansallisbaletin kesäkiertue

Kesä on ihanaa aikaa, kun joka kaupungissa sattuu ja tapahtuu! Täällä Jyväskylässä saimme tiistai-iltana ihastella Kansallisbaletin reilun tunnin mittaista kesäkiertuetta, joissa oli ohjelmanumeroita ja tansseja heidän tämänhetkisestä sekä tulevasta ohjelmistostaan. Tapahtuma keräsi Lounaispuistoon tuhatpäisen yleisön ja mikäli istumapaikan olisi mielinyt, olisi paikalle pitänyt mennä luultavasti jo tuntia aiemmin. Itse päädyin hieman taaemmas kurkkimaan kolmen pään ja yhden puun välistä, ja siinä kaukaa katsellessa harmitti, kun en ehtinyt aiemmin paikalle.

Näin nyt ensimmäistä kertaa balettia ns. livenä, ja onhan se nyt uskomattoman kaunista ja lumoavaa! Ei voi kuin ihastella miesten jänteviä vartaloita ja naisten siroutta. Kuvat ovat kamerallani kaukaa otettuja, eikä minulla valitettavasti ollut parempaa putkea mukana. Ehkä näistä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen kiertueesta. :)

Ihan ensimmäistä tanssia en älynnyt kuvata, mutta tästä eteenpäin mentiin käsiohjelman mukaan. Seassa oli myös muutama modernimpi koreografia, mutta näistä en ottanut juurikaan kuvia.


Don Quijote





Kaunotar ja hirviö
Pariisin liekit

Double evil

Kevätvesiä (ja aurinko!)

Bajadeeri
Kesäyön unelma

Muumipeikko ja pyrstötähti
Niiskuneiti ja angosturakasvit.
Voi ei, angosturat veivät Niiskuneidin! Muumipeikko ja Nipsu tulevat apuun.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Lopuksi koko poppoo tuli lavalle.

Näin kaukaa sitä katseltiin.
Oih, nyt kyllä tuli kipinä katsomaan lisää balettia! Saakohan Kansallisbalettiin opiskelijalippuja...? Satuitteko te näkemään kiertuetta?

Näiden tanssien siivittämänä oikein aurinkoista viikonloppua kaikille! Nyt on kuulemma vihdoin luvassa myös lämmintä säätä!

Ave

Ps 1. Olemme päässeet Harry Potter -leffailtojemme parissa siihen pisteeseen, että enää yksi elokuva, Kuoleman varjelukset osa 2, on jäljellä! Jännää!

Ps 2. MUN GRADU MENI TÄNÄÄN ESITARKISTUKSEEN!!! IIIIK!!!