10.10.2017

Kolmekymmentä!

Täytin viikko sitten kolmekymmentä vuotta. Jostain syystä juuri kolmekymmentä on puheissa ja mediassa usein toistuva vuosiluku, ja kolmenkympin kriisi on lähes yhtä suitsutettu kuin keski-iän kriisi. Toki kriisejä tuntuu olevan jokaisen tasakymmenluvun yhteydessä, mutta juuri kolmekymppisiin liitetään ajatus aikuistumisesta ja elämän vakiintumisesta. Minulta onkin kysytty useaan otteeseen kuluneen viikon aikana, että miltä nyt tuntuu. Ai miltäkö?


Noh, ei oikeastaan yhtään erilaiselta. :D Tietenkin tätä maagista vuosilukua on osannut jo ennakoida, sillä ei sen saavuttaminen *le gasp* ole ollut yhtään yllätys. :D Mitään varsinaista kriisiä en ole potenut, tosin ehkä jonkin sortin elämän suurten linjojen hakeminen on ollut kyllä jo pari viimeistä vuotta päällä. Lasketaanko tämä sittenkin kriisiksi?


Kolmekymmentävuotias mielletään oikeasti aikuiseksi, kun ne twenty-something-hulluttelut jäävät taakse, ja elämä vakiintuu. On työpaikka, perhe ja asuntolaina, tai ainakin tämä tuntuu olevan yhteiskunnan oletuksena. Todellisuudessahan ainakin omassa lähipiirissäni harva on vielä tässä elämänvaiheessa. Toki useampi nyt, kuin vaikka vielä viisi vuotta sitten. Nämä paineet tuntuvat välillä omassakin niskassa, ja usein tulee mietittyä, että olenko mokannut jossain, kun en täytä näitä perinteisiä ns. yhteiskuntakelpoisen kansalaisen kriteerejä.


Kieltämättä astetta suurempia kysymyksiä on tullut pyöriteltyä viime aikoina mielessä. Missä haluaisin asua? Mitä tehdä työkseni? Pitäisikö vielä lähteä uudelleen opiskelemaan? Mitä alaa? Mikä kiinnostaa, vai kiinnostaako sittenkään mikään? Pitäisikö aloittaa uusi harrastus? Vaihtaa työpaikkaa? Asuinkaupunkia? Asuinmaata? Ei onneksi kumppania sentään, siihen olen oikein tyytyväinen! :D


Olen varma, etten ole näiden kysymyksieni kanssa yksin, ja onkin jossain määrin lohduttavaa tietää, etteivät nämä pohdinnat tule luultavasti ikinä loppumaan. Tuskin kukaan ajattelee, että nyt olen tehnyt ja saavuttanut elämässäni kaiken, eikä mitään tavoiteltavaa enää ole jäljellä. Tai ainakin toivon, ettei kukaan ajattele niin. Eli vaikka näitä kysymyksiä riittääkin, olen itse asiassa iloinen että niitä on niin paljon, ja että minulla on vapaus valita niihin itse ratkaisu. Rohkeutta vaatiikin sitten itse toteutus.


Jos totta puhutaan, niin olen kolmekymppisistä jopa vähän innoissani. En näe syytä potea jotain katkeraa nostalgiaa tai mieltää itseni vanhaksi (eihän kolmekymmentä edes ole vielä ikä eikä mikään!). Olen elänyt oikein aktiivisen ja railakkaan kakskymppis-vuosikymmenen, kartuttanut kokemuksia, nähnyt maailmaa, solminut rakkaita ystävyyssuhteita, ja toivottavasti myös tullut hivenen viisaammaksi. Iän myötä on tullut tietynlainen varmuus ja vahva itseluottamus. Kyllä minä selviän ja pystyn.


Toki välillä tulee kaiholla muisteltua menneitä, katseltua valokuvia ja Facebookin "tänä päivänä"-muistoja. Kun näen kaupungilla opiskelijoita haalareissaan ja naamiaisasuissaan, tulee pieni nostalgiaryöppy. Samalla kuitenkin huokaisen mielessäni helpotuksesta, että onneksi en enää ole tuossa elämänvaiheessa. :) Annoin opiskeluvuosille kaikkeni, ja sain irti vielä enemmän. Säilytän ihanat muistoni, ja odotan innolla tulevaa.


Uusi vuosikymmen, täältä tullaan!

27.9.2017

Ihana syksy!

Kaikki minut tuntevat tietävät, että olen ehdottomasti syksyihmisiä. Luonnon huikea väri-ilottelu, synkät sumuiset syysaamut ja sateiset illat, aah! Syksyllä on enemmän kuin suotavaa kaivautua viltin alle ja hyggeillä (teemaan sopivasti Jyväskylässä onkin nyt tulevana viikonloppuna Hygge-lifestyletapahtuma).

Olen kirjoittanut syksystä ja sen fiiliksistä ennenkin mm. täällä ja täällä. Syksy on ikään kuin uuden alku, vaikka tämä on ehkä hieman nurinkurin ajateltu (vrt. vuodenvaihde tai kevät, kun luonto herää eloon). Itse käsitän sen niin, että kun rennot kesäkuukaudet ja lomat on takana päin, on aika aloittaa uusi työ- tai kouluvuosi. Jotenkin syksy joka kerta motivoi minua muutoksiin, oli kyse sitten pienistä tai isoista jutuista. Ehkä muutan kodin sisustusta, ostan uuden talvitakin tai vihdoin haen johonkin kouluun. Pieniä ja isoja juttuja. :)



Syksyllä korkataan kynttiläkausi ja kaivetaan ne muhkeimmat villapaidat taas kesän jäljiltä esille. Ei ole mikään ihme, että iso osa tv-sarjojen paluusta ajoittuu juurikin syksyyn, kun ihmiset alkavat viihtymään taas enemmän sisätiloissa. Kaikista syksyllä jatkuvista sarjoista itse eniten odotan tietenkin Sohvaperunoita! ♥

Kauniit syyspäivät ovat ihan parasta, mutta pidän yhtä lailla myös niistä kaikkien muiden inhoamista synkistä syyspäivistä. Olenhan tunnetusti myös suuri Halloween-fani. ;) Pitääkin kaivaa taas esiin jokavuotinen teema-ovikylttini! :D





Ja hei, onhan mulla ihan just synttäritkin! Tällä kertaa siirryn ihan uudella numerolla alkavalle ikävuodelle, kääk! Ruhtinaalliset kolmekymppiset siis edessä! Pientä ikäkriisiä ollut aina tasaisin väliajoin ilmassa, mutta se lienee varsin tavallista. :D Joka tapauksessa innokkaana aloitan uuden vuosikymmenen, jännittävää! :) Viikonloppuna on myös edessä isot juhlat, itse asiassa isoimmat mitä olen koskaan järjestänyt! Kaikesta juhlastressistä huolimatta olen varma että päivästä tulee mahtava! ;)

Viime viikonloppuna Tommi tarjosi minulle etukäteissynttärilahjan, ja vietimme rentouttavan viikonlopun Peurungan kylpylähotellissa Laukaassa. Molemmille paikka oli uusi tuttavuus, mutta näillä tunnelmilla voisi kyllä käydä toistekin! Toki itse kylpyläosasto oli yllättävän pieni, mutta tekemistä riitti altaissa lillumisen ulkopuolellakin, ja puitteet olivat rauhallisen rentouttavat.



Jyväskylässä kannattaa viikonloppuna ehdottomasti ottaa pimeydestä kaikki irti ja suunnata keskustaan Valon kaupunki -tapahtumaan (28.-30.9.2017), joka järjestetään tänä vuonna jo 12. kerran. Tapahtuman yhteydessä on lauantaina 30.9. myös Tourujoen yö. Luvassa varmasti upeita valoinstallaatioita, musiikkia ja tanssia. Samalla juhlitaan myös uuden Tourujoen puiston avajaisia (viralliset avajaiset perjantaina)!

Ihanaa syksyä!

1.9.2017

Talvimuki 2017: Kevättalvi

Kuva: Moomin.com
Kalenteri vaihtui syyskuulle, ja kesä on nyt sitten virallisesti ohi (säiden puolesta lienee tosin ollut ohi jo pidemmän aikaa). Syksy on kuitenkin muumikeräilijöiden lempivuodenaika, ainakin mikäli katsoo ilmestyvien uusien muumi-astioiden määrää.

Tänään ilmestyy kauppoihin upea Alkuperää kunnioittaen, ja pian ilmaantuvat varmasti myös uudet keräilylautaset!

Tänään myös vihdoin julkistettiin uuden talvimukin kuvio:
Moomin Winter mug 2017 - Spring winter - The Official Moomin Shop
Kuva: Moomin.com
Moomin Winter mug 2017 - Spring winter - The Official Moomin Shop
Kuva: Moomin.com
Siis en kestä miten kaunis tämäkin muki on! Kaikki nämä loppuvuoden tulokkaat ovat kyllä menneet heittämällä omalle hankintalistalle.

Talvimuki kulkee nimellä Kevättalvi, ja sen kuvitus on peräisin Tove Janssonin teoksesta Taikatalvi (1957). Teoksessa Muumipeikko herää talviuniltaan kesken kaiken, ja törmää sattumalta Pikku Myyhyn. Piirrettyjä katsoneet muistavat tämän jaksona, jossa Myy lainaa Muumimamman hopeatarjotinta ja laskee sillä mäkeä. Kun kevät vihdoin koittaa, palaa myös Nuuskamuikkunen Muumilaaksoon.

Tuttuun tapaan settiin kuuluvat muki, minimukit, kulho sekä kaksi lusikkaa, Nuuskamuikkunen ja Pikku-Myy.

Kuva: Moomin.com
Talvimukin ilmestymispäivä on 1.10.2017, ja voit lukea lisää sen taustasta täällä.

Miltä uusi muki näyttää? Meneekö hankintalistalle? :) Entä muut loppuvuoden muumiuutuudet?

11.8.2017

Instakesä 2017

Tällä viikolla koululaiset aloittivat taas koulutien, ja kieltämättä huomaan itsekin jo pikkuhiljaa miettiväni aina vain enemmän lähestyvää syksyä ja talvea. Ollaanhan ajallisesti jo lähempänä vuoden loppua kuin alkua (jopa ensimmäiset joululahjatkin on jo hankittu!). Niinpä välillä pitää aktiivisesti muistuttaa itseä, että ei se kesä hei ihan vielä ole ohi! Mulla on vielä kesälomakin vasta edessä! :D

Vaikka blogi onkin viettänyt eräänlaista pitkää kesälomaa, päivitän instan puolella kuitenkin säännöllisesti! Mikäli siis haluat seurata menemisiäni ja tekemisiäni reaaliajassa, löydyn instasta nimellä @avekatriina. Tervetuloa seuraamaan! :)

Tämä kesä on itse asiassa tuntunut todella pitkältä, luultavasti lähinnä alkukesän reissujen vuoksi. Heti kesäkuun alussa vietin perheeni kanssa pitkän viikonlopun Dubrovnikissa. En ole tuosta matkasta saanut vielä aikaiseksi kirjoittaa blogitekstiä (lue = käydä läpi lähemmäs kahtatuhatta valokuvaa), joten tässä pientä esimakua instan puolelta!



Ah, kylläpä tulee ikävä Kroatian lämpöön noita kuvia katsellessa! Kesäkuun esimmäisenä viikonloppuna sää oli suomalaisittain kuuma ja helteinen, mutta onneksi Adrianmereen oli ihanan raikasta pulahtaa. Kaupunki on toki nykyään jo erittäin turistoitunut, ja viimeistään Game of Thronesin myötä vierailijoiden määrä ei varmasti ole ainakaan vähentymään päin. Ei sillä, menisin kyllä silti uudestaan! :)

Kesäkuussa ehdimme myös viettää rentoa ja kiireetöntä viikonloppua Tommin perheen mökillä. On muuten jäänyt tämän kesän ainoaksi mökkireissuksi! Tosin ehkä vielä aivan loppukesästä ehdimme pyörähtää vielä uudemman kerran noissa samoissa maisemissa. :)



Juhannus meni kaupungissa, ensin Kuopiossa ja sitten Jyväskylässä. Olimme juuri tuon edeltävän viikonlopun mökkeilleet, joten nyt kaipasimme pikemminkin ihmisten ilmoille. Pitkä viikonloppu menikin lähinnä kotona rennosti ottaen ja kavereita tavaten. Kotimaanmatkailua on kyllä muutenkin tullut harrastettua tänä(kin) kesänä. Lappeenranta, Helsinki, Kuopio... Ja tänään lähdemme itse asiassa Joensuuhun!



Kesä-heinäkuun vaihteessa olimme Tommin kanssa Ukrainassa, josta jo hieman kirjoitin blogin puolellekin. Tulen varmasti kirjoittamaan tästäkin reissusta vielä lisää tänne, ehkäpä kesälomalla ehdin kahlata kaikki kuvat rauhassa läpi! :D Sillä välin voi vaikka käydä instan puolella kurkkimassa kuvia, joista osa ohessa:




Heinäkuu meni lähinnä vain töissä, ja muiden lomaillessa tuntui tuo kuukausi toooodella pitkältä. Toki harrastuksia ja touhuja riitti kyllä kiitettävästi, vaikkei isompia reissuja heinäkuussa tehtykään. Vapaa-aika kului lähinnä kissojen, kasvien, pokemonien sekä ihan vain ihanien ihmisten seurassa. :)



Elokuussa olen ehtinyt pyörähtää Helsingissä perinteisesti Kallio block partyissa, ja tosiaan vielä olisi luvassa reissut ainakin Joensuuhun ja Kuopioon, sekä loppukuusta luultavasti vielä mökille. Lomani alkaa parin viikon päästä, ja olen tarkoituksella jättänyt loma-aikataulun suhteellisen väljäksi, jotta siihen jää myös tilaa viime hetken päähänpistoille ja ex tempore -ideoille! ;)


Tässä kuussa siis luvassa vielä ihania ihmisiä, mielenkiintoisia tapahtumia sekä rentoa lomailua. Saas nähdä mitä vielä keksitään! :)

Miten sun kesä on mennyt? Joko loma on takana vai vielä edessäpäin?

Aurinkoista viikonloppua!

4.8.2017

Teeman elokuvakesä 2017: elokuu

Kesä vetelee viimeisiään myös elokuvien suhteen. Elokuussa on tarjolla vähemmän omasta mielestäni mielenkiintoisia elokuvia, mutta ne muutamat harvat ovatkin sitten timanttia! Luvassa niin vanhoja kuin uudempiakin klassikoita, sekä muutama uusinta alkukesältä, mikäli kyseiset leffat ovat sattuneet jäämään välistä!


Steve McQueen elokuvassa Thomas Crownin tapaus
LA 5.8. Thomas Crownin tapaus (The Thomas Crown Affair, USA 1968) klo 21.45 

Romanttinen jännityselokuva tyylikkäästä pankkirosvosta, joka saa peräänsä sinnikkään vakuutustutkijan. O: Norman Jewison. N: Steve McQueen, Faye Dunaway.


SU 6.8. Kaikki tiet tukossa
 klo 12.00

Uusinta torstailta 6.7.


TO 10.8. Räsynukke (The Night of the Hunter, USA 1955)
 klo 21.00

Tyylikäs jännityselokuva vaarallisesta huijarisaarnaajasta, joka ryöstösaalista etsiessään ajaa kaksi lasta pakomatkalle. O: Charles Laughton. N: Robert Mitchum, Lillian Gish.


PE 11.8. Blue Jasmine (USA 2013) 
klo 21.00

New Yorkin seurapiireihin kuulunut narsistinen Jasmine yrittää totutella tavallisen ihmisen elämään matkustamalla siskonsa luo San Franciscoon. O: Woody Allen: N: Cate Blanchett, Alec Baldwin, Peter Sarsgard.


Cate Blanchett elokuvassa Blue Jasmine, taustalla Sally Hawkins
Blue Jasmine
TO 17.8. Paikka auringossa (A Place in the Sun, USA 1951) klo 21.00

Kuuden Oscarin klassikko amerikkalaista unelmaa rikkaan avioliiton kautta tavoittelevasta nuoresta miehestä. O: George Stevens. N: Montgomery Clift, Elizabeth Taylor, Shelley Winters.


LA 19.8. Papillon (USA 1973) 
klo 21.45

Henri Charrieren menestysromaaniin perustuva seikkailuelokuva pahamaineisen Pirunsaaren vangista, joka yrittää pakoa kerta toisensa jälkeen. O: Franklin J. Schaffner. N: Steve McQueen, Dustin Hoffman. Areenassa 30 päivää


SU 20.8. Pakokauhun vallassa
 klo 12.00

Uusinta torstailta 20.7.


LA 26.8. Fargo
 klo 21.35

Uusinta perjantailta 9.6.


SU 27.8. Tykkivene Jangtse-joella
 klo 12.00

Uusinta lauantailta 29.7.


Montgomery Clift ja Elizabeth Taylor elokuvassa Paikka auringossa
Paikka auringossa
Ihania pimeneviä leffailtoja! Me lähdemme Tommin kanssa kohti Helsinkiä ja Kallio block partya! :)

1.8.2017

Syksyn 2017 muumiuutuudet!

Juuri kun ehdin viime viikolla kirjoittaa uusista muumi-keräilylautasista, on tänään julkaistu syksyllä ilmestyvä, uusi ihana sarja, joka kulkee nimellä 'Alkuperää kunnioittaen'! Pakko sanoa, että tästä setistä tuli kyllä kertaheitolla uusi suosikkini! Pelkistetty, perinteisiä muumeja kunnioittava sarja kolahtaa ja kovaa. Vai mitä olette itse mieltä?


Kuva: Moomin.com
Sarjaan sisältyvät siis perinteiseen tapaan muki, kulho, kannu ja purkki. Tosin tällä kertaa kannu onkin nokallinen ja kannellinen teekannu! Kivaa vaihtelua!
Kuva: Moomin.com
Tällä kertaa kuvitus on peräisin kahdesta eri Tove Janssonin tarinasta: Muumipappa ja meri (1965) sekä Muumilaakson marraskuu (1970).
Moomin teapot - True to its origins by Arabia - The Official Moomin Shop
Kuva: Moomin.com
Teoksessa Muumipappa ja meri muumiperhe muuttaa majakkaan asumaan. Syksyinen sää saa jokaisen reagoimaan omalla tavallaan uhkaavaan mereen ja synkkään saareen: muumipeikko eristäytyy, mamma potee koti-ikävää ja pappa yrittää ymmärtää luonnonvoimia. Ainoastaan Pikku Myy pysyy omana itsenään, sillä synkkä sää vaikuta häneen.
Moomin teapot - True to its origins by Arabia - The Official Moomin Shop
Kuva: Moomin.com
Melankolinen Muumilaakson marraskuu oli Toven viimeinen romaani, ja hän kirjoitti sen äitinsä kuoleman jälkeen. Siinä ei ole enää lainkaan muumeja, ainoastaan heitä kaipaavia Muumilaakson muita asukkaita. Jokainen saapuu Muumitaloon etsimään sen asukkeja, mutta kun heitä ei löydy, päättää osa heistä jäädä asumaan taloon ja yrittää elää kuten muumit. Surumieliset kuvitukset sopivatkin mielestäni täydellisesti lähestyvään syksyyn ja talveen.
Henkilön Ellu Hoisko kuva.
Kuva: Moomin.com
Siis en kestä, nää on niiiin ihanat! Värimaailma kolahtaa kyllä meikäläiseen täysillä, eli tiedänpä mitä toivoa tänä(kin) vuonna joululahjaksi... :D

Uusi sarja ilmestyy 1.9.2017. Lisätietoa tulevasta sarjasta löytyy täältä ja täältä. Loppuvuodesta on odotettavissa myös perinteiseen tapaan talvimuki, josta luultavasti saadaan tietoa jo tämän kuun puolella!

29.7.2017

Muumi-keräilylautaset 2017: Rauha ja Iltapurjehdus

Tämän vuoden muumi-keräilylautaset on julkaistu! Tällä kertaa lautasten kuvituksena ovat Iltapurjehdus ja Rauha. Setti on järjestyksessä neljäs, yhteensä näitähän tulee 10 kahden lautasen pakettia, eli 20 lautasta. Uudet keräilylautaset ovat saatavissa syyskuun alussa.


Henkilön Moomin by Arabia kuva.
Kuva: Moomin by Arabia
Keräilylautasten teemat ovat toisintoja niistä halutuimmista, harvinaisimmista ja sitä myötä myös kalleimmista muumimukeista. Niinpä jokaisella keräilijällä voi olla Muumipeikko unelmoi tai Fazer vaikka sitten edes lautasen muodossa. :)
Henkilön Moomin by Arabia kuva.
Iltapurjehdus. Kuva: Moomin by Arabia
Iltapurjehdus on yksi lempimukeistani, ellei jopa se kaikken lempparein. Väritys ja mukin meriteema majakkoineen on vain yksinkertaisesti kaunis. Muistan, kuinka kauhistelin mukia ostaessani, että enpä ole koskaan ostanut näin kallista muumimukia (muistaakseni kaupassa se maksoi tuolloin 27 €). Little did I know... :D Nykyisin Iltapurjehduksen hinta-arvio liikkuu jo sadassa eurossa, ja Rauhasta puolestaan maksetaan kaikkea 140 € ja 200 € välillä.
Henkilön Moomin by Arabia kuva.
Rauha. Kuva: Moomin by Arabia
Rauha lukeutuu myös suosikkeihini, vaikken kyseistä mukia (vielä) omistakaan. Rauha on ollut tuotannossa vuosina 1996-2002 ja Iltapurjehdus vuonna 2010 muumien 65-vuotisjuhlan kunniaksi.

Aiemmin ilmestyneet keräilylautaset ovat Fazer ja Muumipeikko unelmoi (2014), Joulutervehdys ja Vihreä sarjakuva (2015), sekä Muumit maalaavat ja Tove 100 (2016).



Keräätkö sinä muumeja? Kuuluvatko keräilylautaset myöskin kokoelmiin? Entä mitä olet mieltä tämän vuoden lautasten kuvituksesta?

12.7.2017

Matkakohteena Ukraina

Monelle tulee varmaan Ukrainasta ensimmäisenä mieleen Krimin kriisi, Itä-Ukrainan sotatilanne sekä talven 2013-2014 väkivaltaisiksi kärjistyneet protestit. Ei siis ehkä ihan se ensimmäisenä mieleen tuleva matkakohde.

Noh, sinne minä ja Tommi kuitenkin suuntasimme pari viikkoa sitten kesä-heinäkuun vaihteessa. Reissu kesti pitkän viikonlopun verran, torstaista maanantaiaamuun, ja lennot Kiovaan löytyivät kätevimmin AirBalticilta (välilasku Riiassa). Pääkaupungista hurautimme bussilla myös pariksi päiväksi Mustanmeren rantaan Odessaan.

Myönnettäköön heti alkuun, että ei varmaan olisi tullut lähdettyä, ellei meillä olisi ollut siellä paikallisia kavereita. Tommille reissu olikin jo viides, minulle vasta ensimmäinen! Jännää!



Ajattelinkin listata muutamia asioita, joita on Ukrainaan matkustavan hyvä ottaa huomioon. Ja miksei mielenkiintoiseksi tietopaketiksi muillekin! Oheiset huomioni koskevat Kiovaa ja Odessaa, joten en tietenkään voi yleistää aivan kaikkea koskemaan koko maata. Mutta luulen että näillä pääsee jo hyvin alkuun! :)



Ensinnäkin. Elämä jatkuu. Protestit ovat historiaa, ja mikäli reissu ei suuntaa Itä-Ukrainaan (jonne muuten tarvitsee erityisluvan) tai Krimille (huom, nykyään siis osa Venäjää), ei levottomuuksia näy tai kuulu katukuvassa millään lailla. Ihmiset elävät arkeaan täällä aina kuin ennenkin, ja turistit ovat löytäneet tiensä takaisin maahan. Kevään Euroviisuilla on tässä tietenkin myös ollut iso rooli, ja Kiova olikin siisti ja rauhallinen kaupunki. Ainoa muisto kaupungin protesteista on Maidan-itsenäisyysaukion nurkalla palanut talo, joka oli edelleen paketissa.



Pääkieli on venäjä. Vaikka ollaan Ukrainassa, kaikki osaavat ja puhuvat venäjää. Kannattaa siis opetella ainakin muutamat hyödylliset fraasit sekä kyrilliset kirjaimet. Englannilla ei juurikaan pärjää, ja varsinkin kielitaidottomia turisteja saatetaan höynäyttää (onneksi meillä oli tosiaan aina paikallinen mukana!). Monen ravintolan ruokalistat löytyvät nykyään myös englanniksi, mutta sen varaan ei kannata aina luottaa varsinkaan kaupungin keskustan ulkopuolella.



Rahayksikkö on grivna (tai hryvnia). Yksi euro on n. 28-29 grivnaa, eli kun jakaa kaiken 30:lla pääsee suht realistiseen arvioon. Eipä sillä, hintataso on sen verran Suomea matalampi, että harvoin edes jaksoimme laskeskella hintoja euroissa. Käteistä kannattaa ottaa lähtiessä mukaan ja vaihtaa vasta paikan päällä. Myös käteisnosto on toki mahdollinen, mutta ilmeisesti korttikopiot ovat maassa varsin yleisiä, joten ottaisin itse mieluummin varman päälle. Rahanvaihtopisteitä on paljon. Muista aina pyytää kuitti ja tarkistaa vaihtorahat! Ja tietenkin maalaisjärki mukaan: kaikkia rahoja ei kannata pitää samassa paikassa ja kaupungille riittää yleensä päiväksi mukaan pari-kolmekymppiä. Myös korttimaksu toimii useimmissa kaupoissa ja ravintoloissa.



Ota Uber! Tai paikallinen versio siitä, Uber-partners. Toimii ainakin isoimmissa kaupungeissa (testattu sekä Kiovassa että Odessassa). Sovellus kannattaa ladata jo heti maahan saavuttuaan, sillä ensimmäistä kyytiä varten pitää ottaa valokuva omasta maksukortista väärinkäytön estämiseksi. Mikäli pankkikorttia ei halua kantaa kaupungilla mukana tämä kannattaa ottaa huomioon. Ennen Uberin rantautumista maahan oli taksikuskien erittäin helppo huijata turisteja, sovitut summat ja reitit saattoivat vaihdella ennakkoon sopimisesta huolimatta. Nykyään uber on superkätevä, sillä reitti ja maksu suoritetaan etukäteen, eikä huijausmahdollisuutta käytännössä ole. Jokaisesta kyydistä myös annetaan palaute, jonka perusteella kuskit pisteytetään. Edes kieltä ei yleensä tarvitse osata, sillä reitti on merkattu valmiiksi kyytiä tilatessa. Puhelinnumeron tosin tarvitsee, mistä pääsenkin seuraavaan kohtaan:

Paikallinen prepaid-liittymä, se on kätevä olla mukana! Varsinkin uberia käyttäessä kuskit saattavat soittaa tarkennuksia esim noutopaikasta. Ison puhelinlaskun saa näppärästi vältettyä ostamalla paikallisen prepaidin. Esimerkiksi minulle hankittiin sellainen heti ekana päivänä, tosin mainittakoon että ostopuuhan hoiti paikallinen kaverini. Joka tapauksessa liittymä sisälsi kuukauden ajaksi puheluita, tekstareita ja sen verran dataa, etten saanut sitä ainakaan pitkän viikonlopun aikana kulutettua loppuun ahkerasta somettelusta huolimatta.

Älä juo hanavettä. Tee niin kuin kaikki paikalliset ja osta suosiolla vesi kaupasta pullotettuna. Luotettavien lähteiden mukaan Моршинська (Morshinska) on se ainoa oikea merkki jota kannattaa ostaa.



Lopuksi, ehkä se tärkein neuvo:

Pidä maalaisjärki mukana! Olet vieraassa kulttuurissa, joten kunnioita sitä! Kyseessä on maa, jossa on Suomeen suhteutettuna verrattain paljon rikollisuutta, vilunkipeliä ja korruptiota. Myös slaavilainen mentaliteetti eroaa pohjoismaalaisesta, eivätkä asiat mene aina ihan niin justiinsa. Machokulttuuri on vahva, joten turhat uhittelut kannattaa jättää koto-Suomeen sinne omaan kantabaariin.

Pidä passit ja tärkeät paperit tallessa. Otin varmuuden vuoksi ennen matkaa molempien passeista kopiot, joita sitten pidin kaupungilla mukana, mutta itse passit jätin majapaikkaan. Käteistä rahaa otin kaupungille vain parinkympin edestä mukaan, ja kortin pidin rahoista erillään. Kamera oli mulla kulkiessa kyllä aina kaulassa, mutta varmuuden vuoksi pidin siitä, samoin kuin laukustani hieman lujempaa kiinni. Mikäli kylkeen lyöttäytyy pyrkyreitä, kerjäläisiä ym kaiken maailman kaupittelijoita, niistä pääsi yleensä helpoimmalla sanomalla venäjäksi ei kiitos, sposiba njet.



Ei niin negatiivista, ettei jotain positiivistakin! Kaiken kaikkiaan Ukraina on kaunis maa, kaupungit tsaarienaikaista historiaa ja slaavilaista kulttuuria pullollaan. Ihmiset ovat ystävällisiä, ja ukrainalaisista huokuu omanlaisensa mentaliteetti, jotain lännen ja idän välissä. He eivät ole venäläisiä, mutteivat ihan länsieurooppalaisiakaan. Toisaalta myös överislaaviudellekin löytyy hetkensä. :D



Koska hintataso on matala, kannattaa siitä ainakin ruokaillessa ottaa kaikki irti! Kolmen ruokalajin illallisen saa samaan hintaan kuin Suomessa saisi pelkän pääruoan, ja useimmiten vielä tätäkin halvemmalla. Ukrainassa tykätään myös poltella paljon shishaa, eli makutupakkaa. Suomessa kyseiset paikat ovat harvassa, mutta Ukrainassa varsin tavallisia näkyjä niin ravintoloissa kuin kahviloissakin. Mikäli shishanpolttelu on juttusi, kannattaa tämä ehdottomasti hyödyntää! Mulla verenpaineet heittelee muutenkin niin helposti häränpyllyä, että jätin suosiolla shishat väliin. :D

Pähkinänkuoressa: suosittelen rohkeasti tutustumaan maahan, mutta tietyin varokeinoin. Seikkailunhaluisille maa on ainakin varmasti mielenkiintoinen! :) Voisin itsekin kuvitella palaavani Ukrainaan, ja haluaisin ensi kerralla tutustua ainakin Lviviin!



Kuinka moni on käynyt, tai haluaisi joskus käydä Ukrainassa? Entä onko muuten Itä-Eurooppa tuttu reissukohde? Mua itseäni kiinnostaisi hirveästi mennä tutustumaan paremmin Balkanin niemimaan maihin! Hassua kuinka paljon Euroopassakin on vielä itselle tuntematonta seutua. :)

4.7.2017

Teeman elokuvakesä 2017: heinäkuu

Huhhuh, reissusta selvitty! Tänään on vielä hieman reissunjälkeinen pöhnä päällä, mutta eiköhän tästä taas arki normalisoidu! :) Onneksi heinäkuulle on tarjolla roppakaupalla mielenkiintoista ja inspiroivaa viihdettä! Tässä kuussa on luvassa mm. film noir -klassikoita, Jack Nicholsonin elokuvia sekä maailmanmatkaa aina Chilestä Kiinaan ja Italiasta Georgiaan. Kas tässä heinäkuun leffatärpit (leffakuvaukset pääasiassa Yle Teeman sivuilta):


Kuva: Yle Teema
KE 5.7. Mandariinit (Georgia, Viro 2013) klo 22.00

Oscar-ehdokkaanakin ollut elokuva kertoo virolaismiehistä jotka kasvattavat mandariineja Kaukasuksella, ja joutuvat tahtomattaan Abhasian sodan aikana vihollisuuksien todistajiksi. Tarina kertoo kunniasta ja sodan mielettömyydestä. Areenassa 30 päivää.


TO 6.7. Kaikki tiet tukossa (No Way Out, USA 1950) klo 21.00

Sidney Poitierin läpimurtoelokuva on ajalleen harvinainen rasismin tutkielma, jossa mellakat uhkaavat pikkukaupunkia kun valkoinen rikollinen kuolee mustan tohtorin käsiin. O: Joseph L. Mankiewicz. N: Richard Widmark, Sidney Poitier.


LA 8.7. 2001: Avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey, Britannia 1968) klo 21.00

Tämä klassikko ei juuri esittelyjä kaipaa. Arthur C. Clarken kirjoittama tieteiselokuvan suuri, salaperäinen klassikko, jossa ihmiskunta alkaa tavoitella paikkaansa maailmankaikkeudessa. O: Stanley Kubrick.


Kuva: Yle Teema
SU 9.7. Missä jalkakäytävä loppuu (Where the Sidewalk Ends, USA 1950) klo 12.00
Vahva noir-jännäri kovaotteisesta poliisietsivästä, joka on vaarassa joutua ilkeän luonteensa tuhoamaksi juuri kun hän rakastuu. O: Otto Preminger. N: Dana Andrews, Gene Tierney.

KE 12.7. Jotain ilmassa (Après mai, Ranska 2012) klo 22.00
Kaunis, surumielinen elokuva 1970-luvun alusta, nuoruudesta, musiikista, hipeistä ja vallankumouksesta jota ei tullutkaan. O: Olivier Assayas. Areenassa 14 päivää.

TO 13.7. Kuoleman suudelma (Kiss of Death, USA 1947) 
klo 21.00
Klassikko entisestä vangista, joka perheineen yrittää rakentaa uutta elämää mutta saa peräänsä kostonhimoisen psykopaatin. O: Henry Hathaway. N: Victor Mature, Coleen Gray, Richard Widmark.

PE 14.7. Café de Flore 
(Ranska/Kanada 2011) klo 21.00
Kahteen aikakauteen ja paikkaan - 1960-luvun nostalgisen Pariisin kujille ja nykypäivän Montrealin kuplivaan musiikkimaailmaan - sijoittuvat tarinat, joita aito rakkaus yhdistää. O: Jean-Marc Vallée.



LA 15.7. Saattokeikka (The Last Detail, USA 1973) klo 23.05

Kaksi sanavalmista ja rettelöivää merisotilasta kuljettaa nuorta kokematonta toveriaan vankilaan ja päättää pitää matkalla niin hauskaa kuin mahdollista. O: Hal Ashby. N: Jack Nicholson.

Kuva: Yle Teema

SU 16.7.Päivä jolloin maailma seisahtui (The Day the Earth Stood Still, USA 1951) klo 12.00 

Tieteisklassikossa avaruusolento laskeutuu robotteineen maapallolle esittääkseen uhkavaatimuksen ihmiskunnalle. Klaatu barada nikto! O: Robert Wise. N: Michael Rennie. (Uusinta lauantailta 1.7., mikäli jäi väliin!)


TO 20.7. Pakokauhun vallassa (Panic in the Streets, USA 1950) 
klo 21.00 

Tehokkaassa jännärissä poliisit ja lääkärit jäljittävät New Orleansissa murhaajaa, joka tietämättään kantaa tappavaa tautia. O: Elia Kazan. N: Richard Widmark, Jack Palance.


KE 26.7. Gloria (Chile 2013) 
klo 22.00 


Chileläinen toimistotyöntekijä Gloria on viisikymppinen ja eronnut, ja haluaa aloittaa uuden elämän. Sébastian Lelion elämänmakuinen ja tyylikäs draama vuodelta 2013.


TO 27.7. Minun on kosto (Leave Her to Heaven, USA 1945) 
klo 21.00

Melodraama hienostonaisesta, jonka syvä rakkaus kirjailijaan alkaa muuttua pakkomielteiseksi vihaksi. O: John M. Stahl. N: Gene Tierney, Cornel Wilde, Jeanne Crain, Vincent Price.


LA 29.7. Tykkivene Jangtse-joella (The Sand Pebbles, USA 1966) 
 klo 21.00

Siis jos multa kysytään, niin Steve McQueen on täydellinen syy katsoa mikä tahanasa elokuva. :D Seikkailuelokuva amerikkalaisesta tykkiveneestä, joka puolustaa valkoisen kolonialismin etuja sotien repimässä 1920-luvun Kiinassa. O: Robert Wise. N: Steve McQueen, Richard Attenborough.

Kuva: Stand by for mind control
Kaikki Yle Teeman kesän elokuvat voit tarkistaa täältä.

Onko listalla omia suosikkeja tai muuten vain kiinnostavia leffoja?

Aurinkoista alkanutta heinäkuuta! 

28.6.2017

Olaplex ja luonnonkiharat — uhka vai mahdollisuus?

Olen jo pitkän aikaa harkinnut kokeilevani Olaplex-hoitoa. Kyseessä on patentoitu hoito, jota tarjotaan usein kampaamoissa värjäyksen, eritoten vaalennuksen yhteydessä. Hoidon ideana on se, että se uudistaa hiuksen rakennetta sisältä päin. Se ikään kuin hajottaa hiuksen rakenteen ja luo sen uudelleen, korjattuna ja vahvempana. Moni on jo varmasti nähnyt kasan ennen ja jälkeen -kuvia hoidon tuloksista, ja myös moni kaverini vannoo Olaplexin nimeen. Niinpä minäkin päätin varata seuraavalla kampaamokäynnillä tuon maagisen hoidon, sillä olen nähnyt sillä selkeitä positiivisia vaikutuksia myös luonnonkiharaan tukkaan.

Tietenkin pitää muistaa, että jokaisen hiuslaatu on hieman erilainen, eivätkä kaikki aineet ja hoidot sovi jokaiselle täysin samanlaisesta lopputuloksesta puhumattakaan. Tästä huolimatta halusin kokeilla hoitoa, sillä onpahan sitten ainakin testattu! Jokainen luonnonkiharan hiuslaadun omaava varmasti tietää, millaista on selvitellä hiustakkuja ja repiä solmuja väkivalloin auki. Niinpä odotin hoidolta hiusten pehmeyttä, siloisuutta sekä hiusten käsittelyn helppohoitoisuutta.

Alkutilanne oli tämä. Vanha hiusvärini on jo ajat sitten haalistunut ja tyvikasvu erottuu selvästi, mutta haluankin nyt kasvattaa oman värini takaisin, joten ei nyt anneta sen liikaa häiritä (en siis ottanut hoidon yhteydessä värjäystä, ainoastaan tuon hoidon sekä leikkauksen).



Kampaamossa tehdään Olaplexin ensimmäinen ja toinen vaihe. Ensimmäinen vaihe kestää kymmenisen minuuttia, jolloin se suojaa hiukset tulevalta käsittelyltä, ja kampaajani kertoi että tämä on se vaihe, jossa hiuksen rakenne ikään kuin rikotaan. Toisessa vaiheessa hius rakentuu uudestaan, ja aineen annetaan vaikuttaa n. puoli tuntia. Kolmatta vaihetta, eli hoidon ylläpitoa, voi halutessaan jatkaa kotikonstein siihen varta vasten suunnitellulla kampaamotuotteella.

Entäs sitten se jälkeen-kuva? Emme vielä kampaajalla sellaista ottaneet, sillä hän muotoili hiuksani niin, ettei tulos olisi ollut luonnollinen. Sen sijaan otin tämän selfien kavereille ensimmäisen pesun jälkeen aamulla töissä.



Sileä ja helppohoitoinen tukka? Selkeät, hulmuavat kiharat? Noooh enpä nyt ehkä menisi vannomaan. :D Ainakin kiharaa tuli tuplasti enemmän! Haittapuolena näihin lukeutuvat myös päälaella kasvavat pienet haituvat, joten lopputulos muistuttaa jotain harakanpesän ja afron väliltä. :D

Tässä kuva hiuksistani nyt, jo muutama viikko hoidon jälkeen. Olen muuten huomannut, että myös käyttämäni shampoo ja hoitoaine vaikuttavat lopputulokseen, sillä salilla mulla on mukana eri purtilot kuin kotona, ja niillä pesun jälkeen tukka on vielä käkkärämpi.





Totta puhuakseni en juurikaan huomaa eroa ennen ja jälkeen hoidon, sama entinen takkutukka tämä edelleen on. :D Tässä siis valitettavasti huomaa, ettei ainakaan omaan hiuslaatuuni Olaplex tee lupaamiaan ihmeitä.

En silti kadu hoitoa, sillä nyt ainakin tiedän, kuinka se omiin hiuksiini vaikuttaa. Kaikkia vastaavia tehohoitoja kokeillessa pitää aina muistaa, että tosiaan jokainen vaikutus on yksilöllinen, eikö tuloksia voi verrata aina keskenään. Niinpä muilla luonnonkiharoilla hiuksilla lopputulos saattaa olla aivan erilainen! :)



Joka tapauksessa kiitos kovasti Riina ja parturi-kampaamo Barberg! Paikasta on tullut uusi luottokampaajani, palvelu on aina ystävällistä ja lopputulos erinomaista! :) Otin muuten samassa yhteydessä myös ensimmäistä kertaa kulmien kestovärjäyksen. Näppärää näin kesälomakautena!

Onko Olaplex jo tuttu hoito, vai harkitsetko kenties sen ottamista? Kuinka se tehosi omiin hiuksiisi?

Me lähdetäänkin nyt taas reissun päälle, joten aurinkoista loppuviikkoa kaikille!